Labor Day weekend

Hei!

Taas on yksi viikko takana täynnä kaikenmoista touhua. Koulu on sujunut ihan hyvin. Ja pääsin mukaan musikaaliin! Ei tarvinnutkaan koe-esiintyä, koska yksi huilisti ei enää halunnutkaan tulla. Ensimmäiset harjoitukset oli keskiviikkona ja se musiikki siihen musikaaliin on kyllä ihan huikea! Harjoitukset oli tosi rennot, koska suurin osa soittajista ei ollut kerennyt edes soittamaan lauluja läpi, koska nuotit saatiin tiistaina tai keskiviikkona. Musikaali, joka esitetään on nimeltään Oklahoma. En vielä tiedä mistä se kertoo, mutta eiköhän se tässä jossain vaiheessa selviä :). Nyt meillä on ollut kolmen päivän viikonloppu, koska maanantaikin on vapaa täällä Labor Dayn takia. Labor Daytä vietetään kesän päätösjuhlana (näin wikipediassa ainakin lukee :D).

Perjantaina mulla oli koulussa kolme koetta ja olin aika stressaantunut niistä. Perjantai on yleinen testi/quiz/koe päivä täällä kouluissa tai ainakin meidän koulussa. Koulun jälkeen suunnattiin viereisen kunnan, Carmelin, ostokseskukseen Clay Terraceen. Se ei ollutkaan ihan tavallinen ostoskeskus, vaan ulkoilma ostoskeskus eli lähinnä ostoskatu. Mut jätettiin Starbucksiin, jonne olin sopinut tapaamispaikan mun kahden Carmelissa asuvan vaihtarikaverin kanssa. Siellä odottikin jo Sarah, vaihtari Brasiliasta. Jouduttiin odottamaan puolisen tuntia toista vaihtaria Matiasta, joka on kotoisin Argentiinasta. Kierreltiin ympäri Clay Terracea ja syötiin yhdessä ruokapaikassa sandwichejä. Hassu fakta, täällä sanotaan sandwicheiksi kaikkia leipiä, jossa on jotain muuta kun pelkkää voita päällä ja myös subin näköisiä leipiä. Sandwicheiksi sanotaan myös osaa hampurilaisista, joten oon tosi hämmentyny välillä, koska kaikki on sandwichejä. Kierreltiin syömisen jälkeen vielä hetken ja sitten Matiaksen hostmom hakikin sen jo, kun se oli menossa jalkapallopeliin. Mä ja Sarah kierrettiin vielä pari kauppaa ja sitten meidänkin vanhemmat tuli hakemaan meitä. Oli mukava päivä.

Minä, Sarah ja Matias

Lauantaina saatiin nukkua "pitkään" eli yhdeksään. Mulle yhdeksän on Suomessa tarkoittanut aikasin heräämistä  viikonloppuisin. Huomasin, että jos herää aikaisin ehtii tekemään aika paljon kaikkea päivässä. Aamulla meillä oli koko talon siivous operaatio. Mun hostperhe ei oo tottunut siivoomaan niitten taloa, koska normaalisti niillä käy siivoojat. Nyt kuitenkin ne siivoojat ei enää suostunu käymään siivoomassa tätä taloa, joten "jouduttiin" siivoomaan ite. Mullehan se oli ihan tuttu juttu, koska meillä ainakin kotona siivotaan joka viikko. Siivouksen jälkeen syötiin "suomalainen" lounas. Eli toisin sanoen suomalainen aamupala, välipala tai iltapala. Tehtiin leipiä, joiden päällä oli juustoa ja kurkkua ja näille se on lounas. Mun hostperhe oli ihan ihmeissään, kun kerroin että tätä me syödään aamupalaks. Mun hostäiti kysyi pari päivää ennen, onko jotain ruokia mitä kaipaan Suomesta. Sanoin, että ruisleipää ja purkkaa. Se ihmettel, että miks purkkaa kun täälläkin on sitä, mutta täällä ei oo kauheesti ksylitol purkkaa ja jos on, se maistuu pahalta. Hostäiti halus kuitenkin tehdä ruisleipää, että saan sitä mitä ikävöin. Tehtiin sitten lauantaina taikina ja jätettiin se kohoamaan pyörälenkin ajaksi. Lähdettiin koko perhe pyörälenkille, koska se on tän perheen yhteinen harrastus. En koskaan oo pyöräilly niin pitkää pyörälenkkiä. Oli tosi hyvä ilma ja oli tosi mukava pyöräillä,, mut en olis koskaan uskonu että jaksaisin pyöräillä 22 kilometriä! Olin niin ihmeissäni, kun tultiin kotiin ja hostisä kertoi montako mailia oltiin pyöräilty. Pyörälenkin jälkeen leivottiin ruisleivät ja kyllä niistä tuli ihan hyviä. Oikeestihan ne ei oo ruisleipää nähnytkään, mutta vähän sinne päin. Kokeillaan tulevalla viikolla uudestaan eri reseptillä. Lähdettiin suihkun ja vaatteitten vaihdon jälkeen kirkkoon. Kirkon jälkeen mentiin syömään meksikolaiseen ravintolaan, samaan, jossa oltiin pari viikkoa sitten. Se ruoka siellä on kyllä niiiin hyvää! Jätettiin mun hostsisko sen kavereille ja ajettiin kotiin. Mentiin aika aikaisin nukkumaan, koska sunnuntaina oli aikainen herätys.

Ei ihan ruisleipää mutta melkein

Sunnuntai aamuna herättiin ennen seitsemää, koska meidän piti lähteä ajamaan kohti Turkey Runia, jonne lähdettiin melomaan. Automatka kesti reilun tunnin. Paikan päällä tavattiin mun toinen hostperhe, jotka tuli meidän kanssa melomaan. Ajettiin bussilla joen toiseen päähän ja lähdettiin sieltä melomaan jokea alas. Joessa oli tosi vähän vettä, mikä oli outoa, koska täällä on satanut tosi paljon viime viikkoina. Jäätiin koko ajan jumiin kiviin, mutta melonta oli silti hauskaa. Pysähdyttiin muutamissa eri paikoissa syömään evästä ja katselemaan paikkoja. Siellä oli tosi hienot näkymät ja paljon hienoja, erikoisia kiviä ja fossiileita! En oo koskaan ennen nähnyt fossiileja, mutta nyt oon! Oli tosi kiva melontaretki. Koko retken pituus oli 10 mailia eli 16 kilometriä. On tässä viikonloppuna tultu urheiltua oikein kunnolla! Olin tosi väsynyt retken jälkeen ja nukuin koko automatkan kotiin. Kotona huomasin, että olin saanut rusketusrajat, joka on tosi outoa, koska en rusketu melkein koskaan. Hassua, että on syyskuu ja lämpötila on 25-30 astetta päivittäin.

Minä ja hostsiskot

Välillä piti vähän hieroa, että jaksaa jatkaa

Tänään maanantaina skypetin Suomeen ja oli tosi kiva kuulla mitä siellä tapahtuu. Muuten ei ollutkaan mitään ihmeellisempää ohjelmaa, oli kaunis päivä ja kävin lenkillä koiran kanssa. Illalla syötiin hampurilaisia. 

Tältä viikolta ei kauheasti kuvia ollut, niin lopuksi pari hauskaa vaihtarimemeä. Muut vaihtarit osaa samaistua varmasti hyvin. :) 

- Rosa

PS. Kiitos kaikki te, jotka olitte mukana Sakin illassa lähetetyssä ääniviestissä, lämmitti tosi paljon mieltä :)