Ensimmäinen viikko Amerikassa

Heippa hei sinne Suomeen! Oon selviytynyt ensimmäisestä viikostani täällä hengissä, ja toivon että selviän tulevistakin. Mulla on tosi paljon kerrottavaa, koska paljon on tapahtunut.

Aloitetaan maanantaista, jolloin lähdin kohti Amerikkaa. Tuntuu, että siitä on tosi paljon pidempi aika kuin viikko. Ajettiin perheen kanssa lentokentälle Helsinki-Vantaalle ja siellä odotti muita Rotary vaihtareita. Sanottiin haikeat heipat ja sitten jatkoin siitä muiden vaihtareiden kanssa passintarkastukseen ja portille. Itkua nähtiin aika monessa silmäkulmassa, niin vanhemmilla ja perheenjäsenillä kuin vaihtareilla.

Tinttiperhe 

23 kg sai olla, ajattelin ottaa kaiken irti siitä :)

Lento kesti 8 h 40 min ja oli kyllä tosi puuduttava. Katoin kaks leffaa, luin kirjaa ja nukuin. Silti tuntu pitkältä. JFK:n kentällä oli vastassa pitkät jonot ja passin ja viisumin tarkastus. Onneksi kaikilla oli paperit kunnossa, niin ei tullut mitään ongelmia. Vastassa meitä lentokentällä oli meidän matkaopas. Ajettiin bussilla lentokentältä meidän hotellille, joka sijaitsi Manhattanilla Midtownissa, eli aika keskellä. Kaikki oli tosi väsyneitä, koska kello oli Suomessa tosi paljon. Silti piti jaksaa vielä pieni koulutus. Haettiin sitten ruokaa muutaman muun vaihtarin kanssa ja mentiin nukkumaan heti kun sai. 

Tiistaina herättiin aikaisin aamulla, koska aamupala alkoi jo 6:30. Yhdeksän aikoihin alkoi koulutus, joka kesti reilun tunnin. Sen jälkeen lähdettiin bussiajelulle Manhattanille. Ensimmäinen pysähdys oli WTC tornien muistomerkeillä. Siitä mentiin viereiseen One World Observatory nimiseen pilvenpiirtäjään, joka on just vähän aika sitten avattu. Sieltä oli ihan mielettömät näkymät! 

Me herätettiin aika paljon huomiota, kun meillä oli Rotary bleiserit päällä, Monet tuli kyselemään kaikenlaista. 

Ajettiin seuraavaksi bussilla Brooklynin sillalle ja käveltiin sinne. Sen jälkeen bussi kuljetti meidät Time Squarelle, jossa oli vapaa-aikaa pari tuntia, ennen Cats-musikaalin alkamista. Musikaalin jälkeen käveltiin hotellille. Musikaali oli tosi hyvä, mutta suuri osa meni kyllä ihan ohi, kun olin niin väsynyt. 

Brooklyn Bridge

Time Square päivällä

Time Square illalla

Keskiviikkona lähdettiin kahdeksalta kävelemään kohti NBC studiota. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta kierros studiolla oli tosi kiva! Saatiin nähdä studioita missä esimerkiksi uutisia kuvataan ja myös muita Amerikassa suosittuja ohjelmia. Saatiin lopuksi tehdä myös oma late night show :D. 

NBC studiolta käveltiin takasin hotellille ja haettiin ruokaa läheisestä kaupasta. Oli ihana, kun oli vapaa-aikaa ja oli hetki hengähtää, koska olin tosi väsynyt aikaerosta ja aikaisista heräämisistä. Iltapäivällä oli viimeinen koulutus, jonka jälkeen lähdettiin limusiini ajelulle. Kierrettiin Manhattania ja pysähdyttiin Central Parkissa John Lennonin muistomerkillä. Käytiin myös jossain puistossa, joka oli tehty vanhalle rautatiesillalle. Limusiini ajelu päättyi Time Squarelle, jossa menimme The View nimiseen ravintolaan. Ravintolasta oli nimensä mukaan huikeat näkymät. Jälleen kerran käveltiin hotellille.

limusiini ajelulla

Tää oli varmaan kaikkien lemppari :D

Torstaina meillä oli aikainen herätys, kun koko joukko lähdettiin Newarkin lentokentälle. Väsytti niin paljon. Newarkin lentokentällä porukka jakautui kolmeen eri terminaaliin ja siitä vielä eri odotusauloihin. Mun kanssa samassa aulassa odotti kaksi muuta vaihtaria ja olin meistä ensimmäinen joka lähti. Pieniä epäonnistumisia oli vastassa, kun onnistuin vahingossa istumaan Rotary bleiserin nimikyltin päälle. Kun pääsin koneeseen, ne ilmotti että koneessa on joku vika ja se pitää korjata, lento viivästyy 20-30 minuuttia. Puolen tunnin päästä tuli samanlainen kuulutus. Onneksi ei jouduttu loppujen lopuksi odottamaan enempää. Oli muuten pienin kone, jolla oon ikinä lentäny.

Vastassa lentokentällä oli ensimmäinen hostperhe ja toinen hostperhe melkein kokonaan.

Mun eka hostperhe!

Kentällä oli kahden hostperheen lisäksi vastassa piirin puheenjohtaja. Otettiin heti aluksi paljon kuvia. En vielä hallitse tota jenkkihymyä, mut eiköhän se tästä. Ajettiin lentokentältä kotiin ja wow. Siis tää talo on vaan niiiin iso. Voisin oikeesti eksyä tänne. En onneks oo vielä eksyny. Mulla on täällä oma huone, jossa on myös oma kylpyhuone ja kylpyamme! Hetken aikaa ehdin kotiutua ja purkaa laukkuja, ennen kuin lähdettiin mun ensimmäisiin marching band harjoituksiin.Tässä vaiheessa, mulla ei ollut vielä mitään tietoa mikä mua odottaa. Koululla oli paljon oppilaita, joille mun hostsisko mut esitteli. En muistanu ketään sen jälkeen. Mun hostäiti vei mut sovittamaan mun uniformua, jota käytetään esityksissä. Sen jälkeen menin kattomaan, kun muut harjotteli ulkona jalkapallokentällä. Jos mun ilme ois saatu kameralle, se ois varmaan näyttäny tältä :o, koska siis huhhuh. Marssiminen on aika suppea kuva siitä mitä ne siellä nurmella tekee. Olin aluks aika stressaantunu, koska en todellakaan oo koskaan tehny mitään sellasta. Onneks kaikki oli tosi ystävällisiä ja lupas auttaa. Illalla olin tosi väsyny ja menin suihkun jälkeen heti nukkumaan.

Perjantaina heräsin aikasin, koska meidän piti lähteä 7:20 kouluun. Mentiin hostmomin kanssa rekisteröimään mut sisään ja sen jälkeen juttelemaan opon kanssa. Opon kanssa valittiin kurssit ja se kertoili koulun jutuista muutenkin. Täällä on sillein, että on 7 ainetta joka päivä ja sain valita niistä 4 ite. Valitsin pitkän mietinnän ja harkinnan jälkeen espanjan, kuviksen ja puhallinorkesterin. Jep, täällä se on koulussa oppiaineena. Sitten ne 3 pakollista on historia, matikka ja englanti. Sitten yks aine, jonka mun hostäiti halus mulle, oli Study Hall, eli vapaatunti, jolla tehdään läksyjä. En mennyt vielä perjantaina tunneille, vaikka aluks luulin että menisin. Kierrettiin koulua ja yritin päästä kärryille mistä pääsee minnekin. Toi koulu on niin sokkeloinen. Se on yhessä tasossa, ja tosi pitkä. Kuulemma puoli mailia päästä päähän. Eli noin 800 metriä. Välitunnit menee siirtymiseen luokasta toiseen, ja mulla on yks siirtymä, joka on koulun toisesta päästä toiseen päähän. Saa vissiin vähän juosta. Menin sitten koulun järjestämään uusien oppilaiden piknikkiin. Siellä tutustuin muutamiin oppilaisiin, joista yks oli toinen vaihtari Etelä-Afrikasta. Illalla tuli kotiin perheen vanhempi poika, joka asuu kolmen tunnin päässä. Mentiin sitten porukalla sellaseen ulkoilmakonserttiin. Se oli hauska kokemus, siellä oli tosi paljon ihmisiä. Pakattiin mukaan piknik eväät. Lava sijaitsi pienen laakson pohjalla, joten ihmiset istu vähän niinkun auditoriossa. Bändi, joka esiintyi oli Beatles coverbändi. Se oli kyllä tosi hyvä. Illalla väsytti taas tosi paljon ja uni maistui.

Lauantaina oli taas aikainen herätys, kun lähdettiin kahdeksalta alkaviin marching band harjoituksiin. Tällä kertaa jouduin/pääsin osallistumaan. Aluksi oli lämmittely, eli venyttelyä ja sen sellaista. Juuri kun aloitettiin soitinten lämmittely alkoi sataa, ja päästiin sisälle soittamaan. Oli tosi kivaa pitkästä aikaa soittaa, koska en soittanut koko kesänä varmaan yhtään. Harjoitusten jälkeen otettiin kuva Year Bookiin eli vuosikirjaan. Siinä hieno kuva uniformusta. 

Huiluporukka 

Harjoitusten jälkeen jäätiin vielä hostsiskon ja muutaman muun kanssa koululle ja ne opetti mulle marssimisen perusteita. En tiiä miten kauan menee, että opin marssimaan ilman että ajattelen niitä kymmentä asiaa mitkä pitäis muistaa. Harjoitusten jälkeen mentiin hostisän kanssa puhelinkauppaan hankkimaan mulle liittymä. Käytiin samalla mutka Targetissa. Iltapäivällä lähdettiin sit Indianapolisiin, DCI finaaleihin. Se oli siis vähän niinkun marching band, mutta vaan perkussio ja vaskisoittimet. Ajattelin, että se ei kestäis yöhön asti, koska se alkoi viideltä, mutta kyllä se sitten kesti. Oltiin kotona vasta puoli yhden aikaan. Oli kuitenkin tosi hieno show, vaikka väsyttikin tosi paljon.

Finaalissa oli 12 eri joukkuetta

Tänään oli mun onnen päivä ja sain nukkua ensimmäistä kertaa pitkään aamulla. Oli ihana, kun ei väsyttänyt koko päivää. Puoli kahelta alkoi  tulemaan vieraita, kun hostäiti järjesti mulle juhlat, johon tuli "muutamia" tuttuja. Päivän aikana täällä kävi noin 20 ihmistä. Mun Youth Officer, eli se joka hoitaa mun asioita kävi myös. Se oli eka kerta kun edes kuulin siitä. Muita vieraita oli mun kaks muuta hostperhettä, hostsiskon kavereita ja muutama muu perhe. Oli tosi kiva saada tutustua näitten ystäviin!

hostsisko ja minä

Mun kolme hostäitä

Mun toinen hostperhe leipo tälläsiä! 

Pääsin heti mukaan posseen

Huomenna on sit oikeesti mun ensimmäinen koulupäivä! Jännittää, mut ei onneks pelota. Ensimmäinen viikko on mennyt hyvin, vaikka onkin väsyttänyt paljon. On ollut tosi erilasia fiiliksiä, mitä ajattelin. Muutamaan kertaan on tullut ajateltua, että mihin mä oikein oon lähteny, mutta ne on ollut vaan yksittäisiä tilanteita. Marching band vähän stressaa vieläkin, kun en oikein osaa niitä juttuja ja kaikki muut näyttää osaavan, mutta onneks mulla on monta ihmistä jotka on valmiita auttamaan. Nyt lähden nukkumaan, että jaksan huomisen.  

Heippa!