Tornadoja ja muuta mukavaa

Hey there! 

Tää viikko on menny nopeesti eikä kyllä haittaa. Koulussa on ollut omia haasteita, lähinnä historian kanssa. Espanjan tunnit on kaikista helpoimmat lukuaineista, koska edetään niin hidasta vauhtia ja lähinnä pelaillaan siellä vaan erilaisia pelejä. Ainoa special juttu, mikä tapahtu tällä viikolla koulussa on tornadovaroitus, joka tuli viimeisen tunnin aikana keskiviikkona. Olin kuviksen tunnilla ja yhtäkkiä tuli kuulutus radiosta, että ollaan tornado varoituksen alla ja kaikkien pitää rauhallisesti siirtyä "safe mode" eli mentiin istumaan käytävälle. Istuskeltiin siellä melkein kaksi tuntia. Kaikki oli ihan rauhallisina, koska tää on niin yleistä täällä. Kaikki jutteli tai selas kännykkää. Aluks oltiin kartalla sinisellä alueella, mikä on ihan lievä, mutta loppujen lopuks päädyttiin sit punaselle alueelle. Heti, kun oltiin poissa punaiselta alueelta, kuulutettiin että nyt päästään kotiin, koska oltaisiin normaalisti päästy koulusta jo noin tunti sitten. Kaikki juoksi busseihin, koska oli niin kova sade. Kesken bussimatkaa radiosta kuulutettiin, että toinen tornado on tulossa. Pääsin onneks kotiin ja hostäiti sano, että tää ei oo tosiaankaan normaalia, ei oo ollu moneen vuoteen näin paha myrsky tai että ois tullu monta tornadoa peräkkäin. Meidän kylälle ei tapahtunut mitään, mutta viereisessä kylässä tapahtu paljon vahinkoa. Monet talot pyyhkästiin pois ja myös yks Starbucks lähti taivaan tuuliin. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut. Sellainen jännä keskiviikko mulla oli.

Meidän kylä on tossa punaisen rintaman yläpuolella

Toisena päivänä tornadoja, toisina päivinä taas helle

Perjantaina koulun jälkeen mun toisen perheen hostsisko tuli hakemaan mut kotoa ja lähdettiin kohti Noblesvilleä. Siellä mentiin Rotary piirin puheenjohtajan  Joen kotiin, jonne kaikki piirin vaihtarit oli kutsuttu yökylään. Mun tuleva hostsisko oli siellä myös, koska se oli Thaimaassa vaihdossa pari vuotta sitten. Olin odottanut tätä tapaamista pitkään ja sitä, että nään muita Rotaryvaihtareita. Meitä oli yhteensä kymmenen vaihtaria. Lähdettiin syömään beach clubille, jonne tuli meidän vaihtareitten lisäksi Joe ja hänen vaimonsa, Outbound ja Inbound cordinatorit ja pari muuta Rotarytyyppiä. Ruuan jälkeen mentiin takaisin Joen taloon ja saatiin jälkkäriks jäätelöä kaikilla mahdollisilla lisukkeilla. Saatiin illan aikana punaiset Rotary district 6560 paidat ja nimikyltit. Siirryttiin viettämään iltaa vaihtariporukalla kellariin, missä myös nukuttiin. Oli niin mukava viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka käy läpi ihan samoja asioita ja ymmärtää sua niin hyvin! Juteltiin myöhään yöhön asti ja kuunneltiin eri maiden musiikkia ja kerrottiin hauskoja juttuja mitä meille oli tapahtunu tähän mennessä. Mentiin nukkumaan joskus kahden aikaan ja jokainen varmasti katui sitä aamulla, kun herätys oli 7.  

Lauantaina aamulla syötiin aamupala, pakattiin tavarat ja lähdettiin ajamaan kohti Indianapolista. Siellä meillä oli orientaatio Joen toimistolla.Vaihtareilla oli oma koulutus ja vanhemmilla omansa. Käytiin tosi paljon eri asioita läpi orientaatiossa ja tuntuu etten muista puoliakaan. Oli kuitenkin tosi paljon sellasta hyödyllistä tietoa ja apua sopeutumiseen. Puhuttiin säännöistä ja siitä, miksi säännöt on sitä mitä on. Puhuttiin myös tavoitteista vuodelle ja yhteydenpidosta omaan kotimaahan. Tajusin siinä, että pidän kyllä liian paljon yhteyttä Suomeen ja mun pitää nyt yrittää löytää sellanen sopiva määrä. Joten kaikki te, jotka ootte jo kysyny että milloin voisin skypettää, oon pahoillani jos skypettäminen menee tosi pitkälle, mutta tää on tärkeetä sopeutumisen kannalta. On meillä tässä vielä  reilu 9 kuukautta aikaa skypettää. 

Ranska, Suomi, Etelä-Korea, Thaimaa, Belgia, Saksa, Brasilia, Chile, Argentiina, Italia  

Etsi kaksi blondia kuvasta

Vaihdeltiin pinssejä sain vihdoin ensimmäiset pinssit!

Koulutuksesta mut tuli hakemaan mun kolmannen perheen hostäiti, jonka piti olla vanhempien koulutuksessa mukana, mutta hän oli sekoittanut ajan. Pääsin kuitenkin hänen kyydillään kotiin. Käytiin ensin pieni mutka heidän kotonaan, jotta näkisin miltä siellä näyttää. Kolmas hostperhe asuu vähän syrjemmässä, "maalla". Heillä on koira, kaksi kissaa, lampaita ja hevosia. Eli aika erilaista kun kotona Suomessa.Kolmannen hostperheen talo on myös tosi iso, mutta niin täällä vissiin kaikilla :D. Kotona ehdin olemaan noin puoli tuntia ennen kuin lähdettiin Indianapolisiin katsomaan toisen perheen hostveljen näytelmää. Näytelmä oli Sleeping Beauty eli Prinsessa Ruusunen sijoitettuna Salemiin noitavainojen aikaan (josta kertoo se kirja mitä luen englannin tunneille, eli on siitä jotain hyötyä, että sitä luen!) Näytelmä oli tosi synkkä, mutta myös tosi hyvä! Kaikki käsikirjoituksesta puvustukseen oli nuorten tekemää ja se oli tosi vaikuttavaa. Mun hostveli oli siis ollut tekemässä ja suunnittelemassa noita pukuja ja ne oli kyllä hienoja! 

Näytelmän jälkeen mentiin syömään mun nykyisen ja seuraavan hostperheen kanssa ja oli kyllä tosi kivaa! Mentiin suoraan siitä syömään jäätelöä, sellaiseen paikkaan, missä jäätelö jäädytetään siinä hetkessä. Jono oli tosi pitkä, ulos asti, mutta se oli kyllä sen arvosta. Eka piti valita minkälaisen jäätelön haluaa, sitten maku ja lisämaut ja lisukkeet. Sitten ne sekoitettiin kulhossa ja kulhoon puhallettiin kuivajäätä tai sitä sellasta höyryä ja sitten sitä sekoitettiin ja se jähmettyi jäätelöksi. Oli niiin hyvää! Melkein parasta jäätelöä mitä oon syöny! Jäätelöitten jälkeen käytiin vielä yhessä ihanassa sisustus/lahjatavarakaupassa ja ei vitsit oisin voinu tuhlata sinne mun kaikki rahat. Tyydyin kuitenkin postikortteihin. Oltiin illalla kotona vasta 11 jälkeen ja kaikki oli tosi väsyneitä ja mentiin nukkumaan.

Mitä täällä syödään? No burgereita tietenkin.

Lähettiin tänä aamuna puol yheksän aikaan kirkkoon. Hostvanhemmat varotteli, että se on varmasti tosi erilaista kuin Suomessa ja että se on tosi iso ja siellä on tosi paljon ihmisiä. Ja niinhän siellä oli. Ei mulle tullu mitään sellasta hämmennystä siitä, vaikka se olikin tosi erilainen. Mulle tuli mieleen siitä Maata Näkyvissä-festareitten sivulavakonsertti, koska siellä oli niin hyvä meininki (Sivulava siks, koska ihmisiä oli suunnilleen sen verran)! Siellä oli bändi, joka soitti ylistysmusiikkia aluksi ja sitten siellä oli mies, joka saarnas ja oli kyl hyvä saarna. Ymmärsin melkein kaiken. Sitten oli ehtoollinen, joka oli kyllä ihan erilainen mihin oon tottunut. Kaikki istui omilla paikoillaan ja siellä kiersi semmoset tarjottimet jossa oli ehtoollisleipä ja viini. Ei se vissiin ollu oikeeta viiniä kun hostvanhemmat sano sitä et se ois mehua. Lopuksi laulettiin vielä yks laulu ja sitten se loppui. 

Hassua, kun katson näitä kuvia mun viikosta, ne on aika ruokapainoitteisia :D... No ei toisaalta monelle varmaan tuu yllätyksenä. Mutta täällä on kyllä tosi hyvää ruokaa, enkä todellakaan syö paljoa pikaruokaa. Oon käyny kolme kertaa pikaruokapaikassa tän kolmen viikon aikana. Päivät menee aika nopeesti, mutta ne sisältää kyllä fiiliksiä ihan laidasta laitaan. Loppujen lopuksi mulla menee täällä hyvin, vaikka välillä ei siltä tunnukaan. Huomenna mulla on koesoitto musikaaliin, ja se jännittää vähän. Katsotaan miten käy! 

Rosa 

Ensimmäinen kouluviikko

Heippa hei!

Nyt on 2 viikkoa Jenkeissä takana! Aika menee kyl nopeesti. Silti tuntuu, kun oisin ollu täällä paljon pidempää. Pikkuhiljaa alan pääsemään tähän arkielämään mukaan ja kaikki palaset alkaa loksahtelemaan paikalleen. Pakko sanoa, että ei tää oo ollu yhtään sellasta kun ajattelin. Tää on paljon vaikeempaa. On vaikeeta puhua englantia koko ajan ja etsiä oikeita sanoja. On vaikeeta, kun ei ymmärrä. On vaikeeta, kun kaikki on niin erilaista. Älkää nyt ajatelko, etten tykkäis olla täällä, koska todellakin tykkään! Alku vaan on ollut haasteellinen. 

Maanantaina oli mun ensimmäinen koulupäivä. Olin tosi hukassa siellä, koska koulu on tosi iso. Kuljin kartta kädessä ja hostsiskon avustamana paikasta toiseen. Ekana mulla oli Study Hall, joka on vähän niinkuin hypäri, mutta pitää olla auditoriossa. Tää tunti on tarkoitettu läksyjen tekemiseen, mutta monet kattoo leffoja ja pelaa koneilla. Seuraavaksi mulla oli espanjaa, jossa opettaja esitteli mut luokalle suurinpiirtein näin: "Hei oppilaat, tässä on meidän uusi oppilas Rosa. Hän on vaihto-oppilas Suomesta ja puhuu kuutta eri kieltä, eli ei tää espanja teille pitäis mahdotonta olla". Oli kyllä hieman kiusallinen hetki, kun kuulin ku muut vaan huokailee sillee woww. Sain sit luetella vielä kaikki kielet, joita puhun (oikeasti niitä on vain 5). 

Kolmas tunti oli englannin tunti, jossa sain heti käteen paksun kirjan, jossa oli lista sanoista joiden tarkoitus piti opetella perjantaiksi sanakokeeseen. Sain myös kirjan, The Crucible, jota luetaan kotona  ja jota käsitellään tunneilla. Tykkäsin tosi paljon tästä tunnista, koska opettaja on tosi mukava ja oppilaat on hauskoja. Neljännellä tunnilla mulla oli orkesteria. Sain eteeni neljä sivua nuotteja ja alettiin heti soittamaan. En pysynyt yhtään perässä, koska oli niin vaikeeta. Muut kyllä sano, ettei normaalisti oo niin vaikeita nuotteja. Onneks. Seuraavaksi menin mun hostsiskon kanssa syömään koulun ruokalaan. Käytiin valitsemassa ruuat ja sitten maksettiin ne. Mentiin istumaan pöytään missä oli muita marching band ihmisiä.

Viidennellä tunnilla mulla oli Amerikan historiaa. Opettaja vaikutti aika koppavalta. En ymmärtänyt oikeestaan mitään koko tunnilla. Kirjotin vaan kiltisti muistiinpanoja ja suomensin ne myöhemmin. 

Kuudennella tunnilla mulla oli matikkaa, ja sillä tunnilla oon onneks mun hostsiskon kanssa ja istutaan vierekkäin. Ajattelin, että matikka vois olla aika helppoa mulle, mutta ei. Asiat mitä käytiin, oli jotain ihan uutta. Onneks hostsisko autto mua. Viimesellä tunnilla mulla oli kuvista. Pääsin/jouduin heti tekemään ryhmätyötä. En yhtään osannu enkä tienny mitä ois pitäny tehä, niin etin sitten suomeks koneelta, mikä meijän aihe on. 

Koulun jälkeen oli marching band harjoitukset, missä onneksi vaan soitettiin. Sekin oli jo tarpeeksi hankalaa.

Myöhemmin tällä viikolla alettiin tekemään rautalankatöitä kuviksessa

Siinä oli mun ensimmäinen koulupäivä. Oli vähän ahdistunu fiilis ekan päivän jälkeen, mut ei mikään ihme kun oli niin paljon uutta. Kerron nyt vähän tarkemmin miten toi koulu toimii täällä. Tosiaan, meillä on 7 eri tuntia päivässä. Tunnit kestää 50-53 minuuttia. Välitunnit kestää 7 minuuttia, mikä menee kokonaan siirtymiseen luokasta toiseen. Ruokailu on 30 minuuttia. Mun lukujärjestys on sama koko syksyn. Keväällä vaihtuu tuntien paikat, mutta suurin osa tunneista säilyy samana.

Mun lukujärjestykset

2/3 koulusta, keltaisella merkitty luokat missä mun tunnit on

Täällä koulussa on 1800 oppilasta, mikä on mun mielestä tosi paljon, mutta tää on kuulemma lähialueitten pienin high school. Viereisessä kaupungissa on 5000 oppilaan high school, onneks en oo siellä. Täällä on neljä eri luokka-astetta freshmen, sophmore, junior ja senior. Itse oon Junior, eli 11. luokalla.

Välillä kuljetaan hostsiskon kanssa koulubussilla

Ruoka pitää jokaisen maksaa itse. Jos ei halua syödä kouluruokaa, voi tuoda omat eväät. Päätin vaan syödä kouluruokaa, koska en jaksa varata aamuisin aikaa eväitten tekemiseen. Koulussa on kolme ruokalaa, joissa on joka päivä keskenään eri ruuat. Siinä ruokalassa missä mä käyn, on joka päivä saatavilla pitsaa ja grilled cheese:ä ja sitten yks ruoka joka vaihtuu joka päivä. Sieltä saa myös lämpimän ruuan lisäkkeeksi salaattia ja hedelmiä ja kasviksia. Juomia löytyy maidosta energiajuomiin, eli melkein mitä vaan. Jälkiruoka vaihtoehtojakin löytyy, keksejä, jäätelöä ja suklaata. Monet oppilaat, jotka tuo kotoa ruokaa ei syö yhtään terveellisemmin, kuin koulusta ruuan ostavat oppilaat. Yks tyttö toi tällä viikolla Nutellaa kouluun. Monet tuo suolakeksejä, sipsejä, leipää jossa on hilloa ja maapähkinävoita yms.

Mun viikko meni hyvin, opin pikkuhiljaa kulkemaan koulussa ilman karttaa. Lempparitunnit on englannintunnit, koska jotenkin se meno siellä luokassa on aika huvittava. Englannin puhuminen on alkanut sujua paremmin eikä ollut enää niin vaikea ilmaista itseään. Marching bandin kanssa kävi sellainen juttu, että päätin lopettaa sen. Se oli vaan aivan liian haastavaa ja aiheutti mulle tosi paljon stressiä koulun lisäksi. Perjantaina oli Club Fair, jossa esiteltiin eri clubeja ja liityin sitten Interact clubiin. Se on hyväntekeväisyys klubi, joka toimii paikallisen Rotaryklubin kanssa. Menin siihen osittain siksi, että piirin puheenjohtaja sanoi, että mun ois hyvä olla siinä. Nyt yritän vielä kovasti miettiä, mikä toinen clubi ois kiva.

Meijän koulussa on tosi paljon tälläsiä "motivoivia" lausahduksia

Tässä on se clubi mihin liityin 

Tää viikonloppu on ollut kaikenlaista hauskaa täynnä. Perjantaina mentiin syömään meksikolaiseen ravintolaan, oli ihan super hyvää! Sen jälkeen mentiin yhden seurakunnan tilaan, jossa oli koulun jazzbandin konsertti, jossa mun hostsisko on mukana. Ne veti niin hyvin! Kaikki oli tosi väsyneitä sen jälkeen, varsinkin mun hostmom ja hostsisko, jotka joutu herään tosi aikasin, kun marching bandia kuvattiin telkkariin 5:45 aamulla! 

Lauantaina meidän oli tarkoitus pyöräillä hostvanhempien kanssa Farmer's Marketille (torille), mutta alkoi sataa niin mentiinkin autolla. Siellä torilla oli paljon eri kasviksia, tuorepastaa, kasveja, hunajaa yms. Ostettiin maissia, kanelileipää, kasveja ja tuorepastaa. Myöhemmin mentiin hostmomin kanssa käymään Targetissa ostoksilla. Iltapäivällä katottiin yks leffa ja sen jälkeen ainakin kolme jaksoa Britannian leipomiskilpailua (en muista mikä sen sarjan nimi on :D). Illalla oli marching bandin parent preview eli näytös vanhemmille siitä, mitä marching bandissä normaalisti tehdään ja tän vuoden ohjelmisto siihe asti kuin sitä oli saatu tehtyä. Oli kyl mukava kattoa ja kuunnella niitä katsomosta, kun ei ite tarvinnu seistä siellä ja stressata.

Tänään mentiin Indiana State Fairiin, eli ihan superisoille markkinoille Indianapolisiin! Siis en oo koskaan nähny mitään sellasta. Siellä oli tosi paljon eri ruokakojuja, mistä sai mitä oudoimpia juttuja, kuten friteerattuja oreoita, donitsiburgereita, friteerattua taikinaa, tippaleivän tapaisia juttuja yms. Siellä oli myös isoja halleja, joista jokaisesta löyty eri eläimiä. Yhessä oli koirien agilityrata, toisessa hevosien joku kilpailu ja kolmannessa sikoja ja söpöjä pikkupossuja. Kuulemma kaikilla eläimillä on omat kisat. Siellä oli myös isoja alueita pelkkiä huvipuistolaitteita. Siellä oli oikeestaan kaikkea. Oli tosi kivaa. Skypetin tänään ekaa kertaa mun perheen kanssa Suomeen. Oli mukava nähdä ja kuulla mitä siellä tapahtuu. Nyt valmistaudun toiseen kouluviikkoon, toivottavasti kaikki menee hyvin:)

Hosted kysy haluunko maistaa ja sanoin et ei kiitos, koska siis ei toi voi olla hyvää?

"Fried everything"

Siellä oli myös vanhoja maatilakoneita (?)

P.S. Täällä oli maanantaina tornadovaroitus, ei onneksi tullut päälle, mutta oli tossa aika lähellä. Melkein jouduttiin menemään kellariin, mutta ei sitten kuitenkaan. On mun elämä täällä aika jännää.

Ensimmäinen viikko Amerikassa

Heippa hei sinne Suomeen! Oon selviytynyt ensimmäisestä viikostani täällä hengissä, ja toivon että selviän tulevistakin. Mulla on tosi paljon kerrottavaa, koska paljon on tapahtunut.

Aloitetaan maanantaista, jolloin lähdin kohti Amerikkaa. Tuntuu, että siitä on tosi paljon pidempi aika kuin viikko. Ajettiin perheen kanssa lentokentälle Helsinki-Vantaalle ja siellä odotti muita Rotary vaihtareita. Sanottiin haikeat heipat ja sitten jatkoin siitä muiden vaihtareiden kanssa passintarkastukseen ja portille. Itkua nähtiin aika monessa silmäkulmassa, niin vanhemmilla ja perheenjäsenillä kuin vaihtareilla.

Tinttiperhe 

23 kg sai olla, ajattelin ottaa kaiken irti siitä :)

Lento kesti 8 h 40 min ja oli kyllä tosi puuduttava. Katoin kaks leffaa, luin kirjaa ja nukuin. Silti tuntu pitkältä. JFK:n kentällä oli vastassa pitkät jonot ja passin ja viisumin tarkastus. Onneksi kaikilla oli paperit kunnossa, niin ei tullut mitään ongelmia. Vastassa meitä lentokentällä oli meidän matkaopas. Ajettiin bussilla lentokentältä meidän hotellille, joka sijaitsi Manhattanilla Midtownissa, eli aika keskellä. Kaikki oli tosi väsyneitä, koska kello oli Suomessa tosi paljon. Silti piti jaksaa vielä pieni koulutus. Haettiin sitten ruokaa muutaman muun vaihtarin kanssa ja mentiin nukkumaan heti kun sai. 

Tiistaina herättiin aikaisin aamulla, koska aamupala alkoi jo 6:30. Yhdeksän aikoihin alkoi koulutus, joka kesti reilun tunnin. Sen jälkeen lähdettiin bussiajelulle Manhattanille. Ensimmäinen pysähdys oli WTC tornien muistomerkeillä. Siitä mentiin viereiseen One World Observatory nimiseen pilvenpiirtäjään, joka on just vähän aika sitten avattu. Sieltä oli ihan mielettömät näkymät! 

Me herätettiin aika paljon huomiota, kun meillä oli Rotary bleiserit päällä, Monet tuli kyselemään kaikenlaista. 

Ajettiin seuraavaksi bussilla Brooklynin sillalle ja käveltiin sinne. Sen jälkeen bussi kuljetti meidät Time Squarelle, jossa oli vapaa-aikaa pari tuntia, ennen Cats-musikaalin alkamista. Musikaalin jälkeen käveltiin hotellille. Musikaali oli tosi hyvä, mutta suuri osa meni kyllä ihan ohi, kun olin niin väsynyt. 

Brooklyn Bridge

Time Square päivällä

Time Square illalla

Keskiviikkona lähdettiin kahdeksalta kävelemään kohti NBC studiota. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta kierros studiolla oli tosi kiva! Saatiin nähdä studioita missä esimerkiksi uutisia kuvataan ja myös muita Amerikassa suosittuja ohjelmia. Saatiin lopuksi tehdä myös oma late night show :D. 

NBC studiolta käveltiin takasin hotellille ja haettiin ruokaa läheisestä kaupasta. Oli ihana, kun oli vapaa-aikaa ja oli hetki hengähtää, koska olin tosi väsynyt aikaerosta ja aikaisista heräämisistä. Iltapäivällä oli viimeinen koulutus, jonka jälkeen lähdettiin limusiini ajelulle. Kierrettiin Manhattania ja pysähdyttiin Central Parkissa John Lennonin muistomerkillä. Käytiin myös jossain puistossa, joka oli tehty vanhalle rautatiesillalle. Limusiini ajelu päättyi Time Squarelle, jossa menimme The View nimiseen ravintolaan. Ravintolasta oli nimensä mukaan huikeat näkymät. Jälleen kerran käveltiin hotellille.

limusiini ajelulla

Tää oli varmaan kaikkien lemppari :D

Torstaina meillä oli aikainen herätys, kun koko joukko lähdettiin Newarkin lentokentälle. Väsytti niin paljon. Newarkin lentokentällä porukka jakautui kolmeen eri terminaaliin ja siitä vielä eri odotusauloihin. Mun kanssa samassa aulassa odotti kaksi muuta vaihtaria ja olin meistä ensimmäinen joka lähti. Pieniä epäonnistumisia oli vastassa, kun onnistuin vahingossa istumaan Rotary bleiserin nimikyltin päälle. Kun pääsin koneeseen, ne ilmotti että koneessa on joku vika ja se pitää korjata, lento viivästyy 20-30 minuuttia. Puolen tunnin päästä tuli samanlainen kuulutus. Onneksi ei jouduttu loppujen lopuksi odottamaan enempää. Oli muuten pienin kone, jolla oon ikinä lentäny.

Vastassa lentokentällä oli ensimmäinen hostperhe ja toinen hostperhe melkein kokonaan.

Mun eka hostperhe!

Kentällä oli kahden hostperheen lisäksi vastassa piirin puheenjohtaja. Otettiin heti aluksi paljon kuvia. En vielä hallitse tota jenkkihymyä, mut eiköhän se tästä. Ajettiin lentokentältä kotiin ja wow. Siis tää talo on vaan niiiin iso. Voisin oikeesti eksyä tänne. En onneks oo vielä eksyny. Mulla on täällä oma huone, jossa on myös oma kylpyhuone ja kylpyamme! Hetken aikaa ehdin kotiutua ja purkaa laukkuja, ennen kuin lähdettiin mun ensimmäisiin marching band harjoituksiin.Tässä vaiheessa, mulla ei ollut vielä mitään tietoa mikä mua odottaa. Koululla oli paljon oppilaita, joille mun hostsisko mut esitteli. En muistanu ketään sen jälkeen. Mun hostäiti vei mut sovittamaan mun uniformua, jota käytetään esityksissä. Sen jälkeen menin kattomaan, kun muut harjotteli ulkona jalkapallokentällä. Jos mun ilme ois saatu kameralle, se ois varmaan näyttäny tältä :o, koska siis huhhuh. Marssiminen on aika suppea kuva siitä mitä ne siellä nurmella tekee. Olin aluks aika stressaantunu, koska en todellakaan oo koskaan tehny mitään sellasta. Onneks kaikki oli tosi ystävällisiä ja lupas auttaa. Illalla olin tosi väsyny ja menin suihkun jälkeen heti nukkumaan.

Perjantaina heräsin aikasin, koska meidän piti lähteä 7:20 kouluun. Mentiin hostmomin kanssa rekisteröimään mut sisään ja sen jälkeen juttelemaan opon kanssa. Opon kanssa valittiin kurssit ja se kertoili koulun jutuista muutenkin. Täällä on sillein, että on 7 ainetta joka päivä ja sain valita niistä 4 ite. Valitsin pitkän mietinnän ja harkinnan jälkeen espanjan, kuviksen ja puhallinorkesterin. Jep, täällä se on koulussa oppiaineena. Sitten ne 3 pakollista on historia, matikka ja englanti. Sitten yks aine, jonka mun hostäiti halus mulle, oli Study Hall, eli vapaatunti, jolla tehdään läksyjä. En mennyt vielä perjantaina tunneille, vaikka aluks luulin että menisin. Kierrettiin koulua ja yritin päästä kärryille mistä pääsee minnekin. Toi koulu on niin sokkeloinen. Se on yhessä tasossa, ja tosi pitkä. Kuulemma puoli mailia päästä päähän. Eli noin 800 metriä. Välitunnit menee siirtymiseen luokasta toiseen, ja mulla on yks siirtymä, joka on koulun toisesta päästä toiseen päähän. Saa vissiin vähän juosta. Menin sitten koulun järjestämään uusien oppilaiden piknikkiin. Siellä tutustuin muutamiin oppilaisiin, joista yks oli toinen vaihtari Etelä-Afrikasta. Illalla tuli kotiin perheen vanhempi poika, joka asuu kolmen tunnin päässä. Mentiin sitten porukalla sellaseen ulkoilmakonserttiin. Se oli hauska kokemus, siellä oli tosi paljon ihmisiä. Pakattiin mukaan piknik eväät. Lava sijaitsi pienen laakson pohjalla, joten ihmiset istu vähän niinkun auditoriossa. Bändi, joka esiintyi oli Beatles coverbändi. Se oli kyllä tosi hyvä. Illalla väsytti taas tosi paljon ja uni maistui.

Lauantaina oli taas aikainen herätys, kun lähdettiin kahdeksalta alkaviin marching band harjoituksiin. Tällä kertaa jouduin/pääsin osallistumaan. Aluksi oli lämmittely, eli venyttelyä ja sen sellaista. Juuri kun aloitettiin soitinten lämmittely alkoi sataa, ja päästiin sisälle soittamaan. Oli tosi kivaa pitkästä aikaa soittaa, koska en soittanut koko kesänä varmaan yhtään. Harjoitusten jälkeen otettiin kuva Year Bookiin eli vuosikirjaan. Siinä hieno kuva uniformusta. 

Huiluporukka 

Harjoitusten jälkeen jäätiin vielä hostsiskon ja muutaman muun kanssa koululle ja ne opetti mulle marssimisen perusteita. En tiiä miten kauan menee, että opin marssimaan ilman että ajattelen niitä kymmentä asiaa mitkä pitäis muistaa. Harjoitusten jälkeen mentiin hostisän kanssa puhelinkauppaan hankkimaan mulle liittymä. Käytiin samalla mutka Targetissa. Iltapäivällä lähdettiin sit Indianapolisiin, DCI finaaleihin. Se oli siis vähän niinkun marching band, mutta vaan perkussio ja vaskisoittimet. Ajattelin, että se ei kestäis yöhön asti, koska se alkoi viideltä, mutta kyllä se sitten kesti. Oltiin kotona vasta puoli yhden aikaan. Oli kuitenkin tosi hieno show, vaikka väsyttikin tosi paljon.

Finaalissa oli 12 eri joukkuetta

Tänään oli mun onnen päivä ja sain nukkua ensimmäistä kertaa pitkään aamulla. Oli ihana, kun ei väsyttänyt koko päivää. Puoli kahelta alkoi  tulemaan vieraita, kun hostäiti järjesti mulle juhlat, johon tuli "muutamia" tuttuja. Päivän aikana täällä kävi noin 20 ihmistä. Mun Youth Officer, eli se joka hoitaa mun asioita kävi myös. Se oli eka kerta kun edes kuulin siitä. Muita vieraita oli mun kaks muuta hostperhettä, hostsiskon kavereita ja muutama muu perhe. Oli tosi kiva saada tutustua näitten ystäviin!

hostsisko ja minä

Mun kolme hostäitä

Mun toinen hostperhe leipo tälläsiä! 

Pääsin heti mukaan posseen

Huomenna on sit oikeesti mun ensimmäinen koulupäivä! Jännittää, mut ei onneks pelota. Ensimmäinen viikko on mennyt hyvin, vaikka onkin väsyttänyt paljon. On ollut tosi erilasia fiiliksiä, mitä ajattelin. Muutamaan kertaan on tullut ajateltua, että mihin mä oikein oon lähteny, mutta ne on ollut vaan yksittäisiä tilanteita. Marching band vähän stressaa vieläkin, kun en oikein osaa niitä juttuja ja kaikki muut näyttää osaavan, mutta onneks mulla on monta ihmistä jotka on valmiita auttamaan. Nyt lähden nukkumaan, että jaksan huomisen.  

Heippa!